Halusivat samanlaisen kakun, kuin olin tehnyt Roosa-Marian veljelle aikaisemmin, mutta vain pyöreänä. Kahdeksan munan pohja ja täytteenä lakkahilloa ja kermavaahtoa. Pinnalla kinuskia ja koristeet marsipaania. Sormukset "valkokullatut".
Enemmän kuin yksi ain ‘ on kaksi,
tulkoon onnenne vieläkin suuremmaksi.
Onnea!
Roosa-Maria on keskimmäisen tyttäreni parhaita kavereita. Mielestäni hauska sattuma oli, kun odotin vielä omaa tytärtäni ja "kauhukseni" huomasin kastettujen palstalta, että mun nimi on osin viety!! ;) Totesinkin kälylle, että kun sukunimi oli silloin vielä outo (asutaan siis niin pienellä paikkakunnalla, että suurinpiirtein kaikki tuntevat toisensa), niin tuskin ainakaan samaan kouluun tulevat. No, samaan kouluun tulivat, vieläpä peräti samalle luokalle ja hyviksi ystäviksi! Joten tätä kakkua oli aivan erityisen mukava tehdä.
Kommentit